Yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden näkemykset työssä tarvittavista tiedoista ja taidoista

Valitsin tutkimukseksi Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa vuonna 2025 julkaistun Alisa Jylkäksen maisterintutkielman ”Yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden näkemykset työssä tarvittavista tiedoista ja taidoista”. Tutkimus kuuluu yleisen ja aikuiskasvatuksen tutkimussuuntaan.

Tarkoitus oli selvittää tohtoriksi valmistuneiden tyytyväisyyttä opintoihin ja opittujen tietojen ja taitojen sovellettavuutta työelämään akatemian ulkopuolella. Tutkimusaineisto koostui yli 450:stä vuonna 2016 valmistuneesta tohtorista, jotka työskentelivät yliopiston ulkopuolella. Haastattelu toteutettiin osana Aarresaari-palvelun vuosittaista tohtorien urakehityshaastattelua loppuvuodesta 2019.

Tutkimuksen teoriapohja oli hyvin käytännönläheinen, ja teoreettisena taustana kuvattiin suomalaista tohtorinkoulutusta oppimissisältöineen, käytäntöineen, prosesseineen ja tavoitteineen.

Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimia ja haastattelututkimuksen tuloksia. Haastattelut jaettiin tutkimusaloittain kolmeen. Tuloksia tulkittiin statististen menetelmien avulla, kuten ANOVA, Kruskal-Wallisin testi, kahden riippumattoman otoksen t-testi ja Mann-Whitneyn U-testi.

Tutkimuksessa käytettiin tärkeiksi ajateltujen tietojen ja taitojen summamuuttujina tiedonhallinta- ja ajattelutaitoja, ihmissuhde- ja projektinhallintataitoja, tutkimustaitoja ja liiketoimintataitoja.

Tutkimuksen tohtoreiden mielestä tärkeimpiä taitoja työelämässä olivat tiedonhallinta- ja ajattelutaidot, sitten ihmissuhde- ja projektinhallintataidot ja vähiten tärkeimpiä liiketoiminta- ja/tai tutkimustaidot. Kuulostaa loogiselta pitkän teoreettisen koulutuksen käyneille asiantuntijoille.

Tärkeiden asioiden painotuksissa oli eroa sukupuolen ja koulutustaustan mukaisesti. Tohtorit, jotka olivat opiskelleet luonnontieteitä, tekniikan tai tietojenkäsittelyn aloja tai maa- ja metsätaloutta, kokivat tiedonhallinta- ja ajattelutaidot tärkeämmiksi kuin esimerkiksi terveysalan tohtorit. Naistohtoreilla korostuivat ihmissuhde- ja projektinhallintataidot, miestohtoreilla taas liiketoimintataidot vastakkaista sukupuolta enemmän. Melko sukupuolittunutta.

Tohtorintutkinto omalla alallani on hyvin mitattavaan tietoon ja tutkimuskokeiden tuloksiin painottuvaa ekperimentalistista tutkimusta. Omassa mielessäni tohtorintutkinnon päätavoite on syvän tietämyksen kasvattaminen jostakin tieteen kysymyksestä ennemmin kuin ihmissuhde- tai liiketoimintataidoista, joita en toki vähättele, vaan tarkoitan, että niiden oppimiseen toimii ehkä paremmin käytännön työelämä ja erikseen käydyt kurssit kuin vaikka luonnontieteiden tohtorin tutkinto.

Näin oli karkeasti sanottuna myös maisteritutkimuksessa, eli tohtorit kokivat saaneensa hyvät eväät kaikista mainituista työelämän taidoista, mutta eniten tiedonhallinta-, ajattelu- ja tutkimustaitoja.

Tohtorit olivat tyytyväisiä saamaansa tutkintoon, erityisesti tutkimustaitojen kehittymiseen, ja heikoiten liiketoimintataitojen kehittymiseen. Näin sen arkitiedollakin luulisi menevän, ja sitä tohtorikoulutettavan lähteneen hakemaankin, tietopohjan ja tutkimustaitojen syventämistä. En ollut varma, lukeutuuko kauppakorkeakoulu humanistis-yhteiskuntatieteilijöiden joukkoon, eli oliko kauppatieteiden tohtoreita mukana; heillä liiketoimintataidot olisivat varmasti paitsi kehittyneet myös olleet tohtorintutkinnon tavoitteena.

Jos miettii tutkimuksen sovellettavuutta (yliopisto-)opettajan työhön, se, että yliopiston ulkopuolelle sijoittuneet tohtorit olivat tyytyväisiä tutkintonsa tuomiin työelämätaitoihin on hyvä asia. Viisivuotinen tohtorikoulutus on aika lyhyt aika muuhun kuin syventävän tutkimuksellisen tiedon ja työskentelytapojen omaksumiseen.

Viite: JYLKÄS, Alisa Vilma Linnea. Yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden näkemykset työssä tarvittavista tiedoista ja taidoista. 2025. Maisterintutkielma, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden maisteriohjelma.

Laine Minna - torstaina 8. toukokuuta 2025, 19.00

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minna opettajana vuonna 2036: un-plugged AINI-metodi

Kuva
  Vuonna 2026, Minna opiskelee ammatillisen opettajan pätevyyttä, ja oppii paljon erilaisista oppimisen teorioista, kasvatustieteistä ja myös toiminnan rajoista; mikä määrittelee opettajan opintosuunnitelman, kuinka oppilas kohdataan ja kuinka hänen oikeuksistaan ja oppimisedellytyksistään pidetään huolta. Vuonna 2036 SITRAn tulevaisuusvisiot ehdottelevat aivan toisenlaisia asioita kuin tänään; tekoäly, maidenvälinen yhteistyö ja muuttoliike, kielen ja kulttuurin sekoittuminen ja luonnon pysyvä heikkeneminen ovat arkipäivää. Nyt haetaan pelastusta satelliittiteknologiasta, ja sodista vapautuneet tai niiden sivutuotteina ylimäärin tuotetut droonit kuljettavat ruokaa ja lääkkeitä luonnonmullistusten vuoksi mottiin jääneille ihmisille ja eläimille. Minna, vuonna 2036 jo lähes 70-vuotias, eli olekaan eläköitynyt aikaisemman suunnitelmansa mukaisesti, sillä edellinen pandemia tuhosi eläkejärjestelmän, kun rahat piti käyttää tautiepidemialta suojautumiseen, ja kaikkien on yritettävä sinn...
Lue lisää

Opetusharjoittelun reflektointi, tunnelmia moduulin lähestyessä loppuaan

Kuva
  Minun tulisi havainnoida ja itsearvioida seuraavia asioita opetus harjoittelun alussa, sen aikana ja päätteeksi  tavoitteitasi ja  havaintojasi,  tavoite oli päivittää kurssimateriaali ja antaa kurssilaisille kokonaiskuva alasta suunnitelman toimivuutta käytännössä, monimuotojen ja päiväopiskelijoiden hybridiopetus on haastava kaikkine nauhoituksineen; aina jää joku tieto kulkeutumatta monimuodoille, enkä tiedä, katsoiko kukaan hartaasti äänittämiäni luentoja lopulta ollenkaan suhdetta opiskelijoihisi ja heidän ohjaamistaan   minulle sattui ihana, aktiivinen, superfiksu ryhmä, jonka toimiminen yhteen oli moitteetonta. Yksi pudokas meinasi tulla, mutta sain hänestä kopin. Toivotaan, että pääsee tentistä läpi ja saa kurssin suoritettua! ehkä ihaninta oli, kun opiskelijat lähtivät silmääkään räpäyttämättä cuckoo-taukoja pitämään kanssani 💖 jotkut oppilaista olivat ujoja ja esiintyminen jännitti. Kun he kertoivat asian ja se minulle selveni, en vaatinut esii...
Lue lisää

Valoa syksyn harmauteen: opetustuokioita ihanan opintopiirimme kesken ja opetuksen seurannat 4-7

Pidimme mahtavan opintopiirini kanssa toinen toisillemme opetushetkiä, ja se on ollut tähän asti hauskinta tehtävää AmO-koulutuksessa! Opimme toisiltamme erilaisilla aktivoivilla ja osallistavilla menetelmillä: itse tehden, pelaten, videoita ja visailuja täyttäen, kuva-arvoitusten ja asteikkoja ja janoja oppimisen mittaamisessa hyödyntäen CSS-tyylitiedoston tekoa, jogurtin valmistusta, luonnosten piirustusta ja kestävän kehityksen seikkoja mm tekstiilikuituihin tai biokaasuntuotantoon liittyen. Opetuksen apuna käytettiin mm Notebook-LM:ia ja Mentimeteriä. Tekoälyn puhuma ääni videolla oli ällistyttävän aidon kuuloinen, ja videot informatiivisia, vaikka kyllä tekijän täytyy tarkistella tekoälyn tuotos tarkkaan, ettei tule tipluja. Mietin opintopiirini jäsenten pitämiä opetustuokioita nyt myös opetuksen seurannan näkökulmasta: Katin opetustyyliä seuratessani keskusteleva opetustapa ja oppilaiden kohtaaminen on sellaista, jota haluaisin osata. Katin puhe on soljuvaa ja sitä jaksaa kuunnel...
Lue lisää