Opetustilanteen seuraaminen Nro 3; kollegaa kuuntelemassa & aikahaasteista oppia

Eilen alkoi opetusharjoittelun moduuliopetus. Kollega tuli puhumaan pariksi tunniksi mikrolevistä aloituspäivänä, ja olin sanut luvan seurata hänen opetustaan kurssityötä varten.

Materiaali oli jo edelliseltä vuodelta valmista. Tutkijayliopettaja on työskennellyt amk:ssa kuusi vuotta, ja tutkinut mikroleviä hyvinkin pitkään.

Aiheen tuntemus heijastui rentoutena ja soljuvana esityksenä, joka ei nojautunut kalvoihin, vaan välillä rönsyili kiinnostavasti.

Opiskelijoita osallistettiin käsiäänestyksellä, erilaisilla herättelevillä kysymyksillä ja usein toistuvina lyhyinä taukoina, jolloin opettaja pyysi esittämään kysymyksiä.

Tahti oli rauhallinen ja ote humoristinen (jos asiaa, kertokaa, tanssi paras tapa herättää huomiota).

Kun kalvo otettiin esiin, se näytti monimutkaiselta monine latinankielisine nimineen ja hankaline termeineen, mutta opettaja selitti asiat perinpohjin ja selkeästi, joten kalvon läpi käytyämme asia oli ihan klaari.

Tämä oli aiheena minullekin kiinnostava, ja loppuosasta keskityin tekemään normi muistiinpanoja, joita teen luentoja kuunnellessani.

Kotiiniviemisenä: ajankäyttö haltuun!

Minulla oli vetovastuu aamupäivän ohjelmasta, ja ajankäyttö meni pieleen niin, että ruokatunnille jäi aikaa kaksi tuntia reilun tunnin sijaan, kun sekä toinen vierailuluento että oma esittelyluentoni kestivät suunniteltua vähemmän aikaa. Iltapäivällä kollega taas meinasi ajautua yliajalle, joten ajankäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuudessa enemmän. Siihen tosin varmaan harjaantuu ajan kanssa, ja vierailevien luennoitsijoiden suhteen on hankalampaa säädellä ajankäyttöä kauniisti ja kohteliaasti.